Pakolaisten ja maahanmuuttajien terveys (FS-05)

Ja McGowan¹, LM Walton², J Van Wijchen³, HC Labao⁴, J Kibet⁵¹Trinity College, Dublinin yliopisto, Fysioterapia, Dublin, Irlanti, ²Sharjahin yliopisto, fysioterapian laitos, Sharjah, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, ³HAN Ammattikorkeakoulu, Nijmegen, Hollanti, ⁴INTI International University, Negeri Sembila, Malesia, ⁵Kidutuksen uhrien keskus, Nairobi, Kenia

Oppimistavoitteet:

1. Esitellä fysioterapeuttien kokemuksia ja näkökulmia siirtymään joutuneiden väestöryhmien ja siirtotyöläisten kanssa.
2. Kannustaa osallistujia pohtimaan kriittisesti fysioterapiakäytäntöjä, politiikkaa, tutkimusta ja koulutusta, jotka liittyvät palvelujen tarjoamiseen siirtymään joutuneille henkilöille ja siirtotyöläisille, ja tutkia käytännön strategioita, jotka voivat parantaa näiden väestöryhmien hoitoa.
3. Keskustella miten maailman tapahtumat ja ilmastonmuutos vaikuttavat ihmisten muuttoon ja sitä kautta fysioterapian rooliin.

Kuvaus: Maailman pakolaisten ja siirtolaisten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina (1). Siirtyneillä väestöryhmillä tiedetään olevan lisääntynyt terveysongelmien riski kotimaassaan kokeman fyysisen ja henkisen rasituksen sekä muuttoliikkeen aiheuttamien monien muutosten aiheuttaman stressin vuoksi (2,3). Pakolaiskokemuksen omaavien henkilöiden tarvitsema erikoishoito ja kuntoutus eivät usein ole saatavilla tai ne eivät ole optimaalisia siirtolaisleireillä (4), ja monet pakolaiset ja turvapaikanhakijat kohtaavat edelleen monia esteitä saada terveydenhuoltoa ja ennaltaehkäiseviä palveluita vastaanottajamaissaan (5). .
 
Yleisiä tässä populaatiossa raportoituja fyysisiä terveysongelmia ovat: vammat, tartuntataudit, ei-tarttuvat sairaudet (NCD) ja tuki- ja liikuntaelinongelmat (6,7). Monilla pakolaisilla on vamma ja kroonisia terveysongelmia, joilla on pitkäaikaisia ​​vaikutuksia yksilön terveyteen (7). Pakolaiset raportoivat yleisesti jatkuvasta kivusta (8), ja niillä voi olla merkittävä vaikutus sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Tästä huolimatta tutkimukset ovat osoittaneet, että fysioterapiakonsultaatiot ovat alhaiset pakolaiskokemuksen omaavien keskuudessa (5).
 
Pakolaistaustaiset ihmiset ovat heterogeeninen joukko kulttuurisesti, etnisesti ja kielellisesti erilaisia ​​yksilöitä, joilla on monimutkaisia ​​terveystarpeita. Tästä syystä tämän väestön hoidon saamiselle on monia mahdollisia esteitä, kuten stereotypiat, kommunikaatiovaikeudet ja terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurisen tietoisuuden puute (7).
 
Siirtotyöläiset ovat toinen väestöryhmä, jolla voi olla monimutkaisia ​​terveydenhuoltotarpeita, mutta joilla on esteitä saada terveyspalveluja. Työperäisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien on havaittu olevan erittäin yleisiä siirtotyöläisten keskuudessa (9). Siirtotyöläisten on myös havaittu osoittavan terveydentilan heikkenemisen vastaanottavassa maassa ajan myötä. Tekijöitä, joiden on ehdotettu myötävaikuttavan tähän, ovat alityöllisyys riskitilanteissa, huonot työolot, tulojen puute, huonokuntoinen asunto, perhetuen puuttuminen ja vaikeudet saada terveyspalveluja (10). Siksi on välttämätöntä, että tällä kohortilla on mahdollisuus saada fysioterapiapalveluita, joissa otetaan huomioon siirtolaisten työllisyyden psykososiaaliset näkökohdat.
 
Fysioterapian rooli näissä monimutkaisissa populaatioissa kehittyy, eikä sitä tällä hetkellä ole täysin määritelty. Fysioterapeuttien on ymmärrettävä, miten heidän roolinsa sopii kokonaisuuteen. Kun näköpiirissä on uusia haasteita, kuten poliittinen epävakaus, Lähi-idän jännitteet ja ilmastonmuutos, siirtymään joutuneiden ihmisten profiili saattaa muuttua tulevina vuosina. Terveydenhuollon ammattilaisina fysioterapeuteilla on oltava sopeutumiskyky ja monipuoliset valmiudet tarjotakseen hoitoa näille heterogeenisille kohorteille.
Tämän istunnon ensisijaisena tavoitteena on keskustella fysioterapian roolista ja laajuudesta työskenneltäessä siirtymään joutuneiden väestöryhmien ja siirtotyöläisten parissa ja kuinka nämä voivat muuttua eri yhteyksissä. Tässä istunnossa on neljä asiantuntijapuhujaa. Tohtori Lori Walton kattaa sekä kokemuksensa haavoittuvien naisten ja lasten kanssa työskentelystä että tutkimuksesta, jossa selvitetään kestävyyttä lisäävien kuntoutusohjelmien vaikutuksia. Joanne Kibet keskustelee traumakeskeisestä fysioterapiasta ja kroonisen kivun hoidosta kidutuksesta ja traumasta selviytyneillä. Hernan Labao keskustelee tuki- ja liikuntaelinsairauksista kokeneista siirtotyöläisistä ja yhteistyön tärkeydestä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tämän väestön hoidossa. Lopuksi tohtori Mike Landry kertoo yksityiskohtaisesti fysioterapia- ja pakolaiskoulutusprojektitiimin työstä, joka kehittää näyttöön perustuvaa koulutuskurssia pakolaiskokemusta saaneita ihmisiä hoitaville fysioterapeuteille.

Seuraukset/päätelmät: Kun siirtymään joutuneiden henkilöiden ja siirtotyöläisten määrä kasvaa, fysioterapiaan pääsevien ihmisten määrä näistä väestöryhmistä kasvaa. Fysioterapeuttien on osoitettava erilaisia ​​kykyjä varmistaakseen optimaalisen hoidon näille kohortteille, joilla on usein monimutkaisia ​​​​terveystarpeita. Jatkuvan epävarmuuden ja poliittisen epävakauden sekä ilmastonmuutoksen uhkaavan uhan vuoksi näiden väestöryhmien hoitoon liittyy jatkuvia haasteita tilanteiden muuttuessa. Fysioterapeuttien on kyettävä sopeutumaan näihin muuttuviin olosuhteisiin. Tätä varten tarvitaan hyvä käsitys fysioterapian roolista näiden väestöryhmien hoidossa ja optimaalisen hoidon tarjoamiseen tarvittavien valmiuksien kehittäminen. Fysioterapiasta saatujen kokemusten jakaminen ja tutkimus tällä alalla herättää keskustelua ja sitoutumista tästä tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta.

Viitteet:

1. Maailman terveysjärjestö (2018) Raportti pakolaisten ja siirtolaisten terveydestä WHO:n Euroopan alueella. WHO. Saatavilla: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/392773/ermh-eng.pdf?ua=1.
2. Palic S, Elklit A (2009) Tutkiva tulostutkimus CBT-pohjaisesta monitieteisestä hoidosta erilaisissa pakolaisryhmissä tanskalaisesta hoitokeskuksesta traumatisoituneiden pakolaisten kuntouttamiseksi. Torture 19;3:248-270.
3. Razavi MF, Falk L, Björn Å, Wilhelmsson S (2011) Kokemuksia Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmästä: haastattelututkimus pitkäaikaista terveydenhuoltoa tarvitsevien pakolaisten kanssa. Scandinavian Journal of Public Health 39;3:319-325.
4. Pinheiro I, Jaff D (2018) Palliatiivisen hoidon rooli Syyrian pakolaisten terveystarpeiden ratkaisemisessa Jordaniassa. Medicine, Conflict and Survival 34;1:19-38,
5. Kohlenberger J, Buber-Ennser I, Rengs B, Leitner S, Landesmann M (2019) Pakolaisten terveydenhuoltoon pääsyn ja palvelujen käytön esteet Itävallassa: Todisteita poikkileikkaustutkimuksesta. Terveyspolitiikka 123:833-839.
6. CARE (2017) Common Approach for Refugees and Other migrants: Training Module and Course Sllabus. Euroopan komissio.
7. Khan F, Amatya B (2017) Pakolaisterveys ja kuntoutus: haasteita ja vastauksia. Journal of Rehabilitation Medicine 49;5:378-384.
8. Amris K, Williams ACDC (2015) Kroonisen kivun hallinta kidutuksesta selviytyneillä. Kivunhallinta 5;1:5-12.
9. Labao HC, Faller EM, Bacayo MFD (2018) Malesian filippiiniläisten siirtotyöläisten särky ja kipu: työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinten sairauksien profiili. Annals of Global Health 84;3:474–480.
10. Domnich A, Panatto D, Gasparini R, Amicizia D (2012) "Terveen maahanmuuttajan" vaikutus: onko sitä Euroopassa nykyään? Italian Journal of Public Health 9:3.

Key-sanat: 1. Pakolaisten terveys 2. Maahanmuuttajien terveys 3. Kulttuurinen herkkyys

Rahoituksen tunnustukset: Tri Emer McGowan ja tohtori Michel Landry ovat jäseniä Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa: Physiotherapy and Refugee Education Project (PREP).

Kaikki kirjoittajat, jäsenet ja tiivistelmät on julkaistu sellaisina kuin ne on lähetetty.